Hirakata Birding II

 Viime viikonloppuna tulin urheilleeksi kävelyretken Hirakatasta Kiotoon. Matkaa kertyi Oguran peltoalueen kautta noin 25 kilometriä. Matkalla lintuja näkyi heikosti, joskin loppuosuudella löysin pitkänokkatyllin rantakivikosta. Kiotossa kuvasin vielä hetken haarahaukkoja ennen junamatkaa takaisin Hirakataan.

Päivän ensimmäinen laji: niittysirkku. Lintu on alueella yleinen, mutta kuvauskohteena hankalimmasta päästä.

Jalohaikara on jokivarrella yleinen.

Pitkänokkatylli on hankala erottaa rantakivikosta, vaikka se kuvassa selvänä näkyykin.

Suomessa joen yllä leijaileva haarahaukka saisi paikallisiin lintumiehiin vipinää aivan erilailla.

Tällä viikolla on tullut tehtyä kaksi retkeä lähiseudulle. Ensimmäinen oli vain muutaman kilometrin kävely ennen luentojen alkua. Tarkoituksena oli koettaa 1.4x telejatkeen toimivuutta 500mm putken kanssa. Alussa malliksi ei suostunut kuin harmaahaikara, mutta kotimatkalla löysin kuningaskalastajan ja pilvisestä säästä huolimatta sain muutaman kelpo otoksen.

 Kuningas itse.

Ja onnistuipa saamaan kalankin.

Tämän päivän retki olikin jo astetta totisempi. Tarkoitus oli mennä katsastamaan Nankou Bird Sanctuary Osakanlahdella ja herätys olikin asetettu jo ennen kuutta. Koko päiväksi luvattu pilvisää vei parasta intoa kuvaamiselta, mutta voihan sitä välillä keskittyä enemmän lintuihinkin. Tunnin junailun päästä olinkin jo syömässä ravitsevaa aamupalaa (valmisleipää ja kivennäisvettä) Osakanlahdella. Lahti oli jokseenkin tyhjä ja löysinkin vain yhden japaninlokin sekä merimetson. Taustalla kivikkorastaat säestivät aamiaista.

Nankoun puisto olikin jo jotain ihan muuta. Väijytys tapahtuu lähes hotellin oloisesta (ainakin näin suomalaisittain) rakennuksesta josta on hyvä näkyvyys lietteille ja saranoilla avattavat pikku-ikkunat kuvaamista varten. Kertakaikkiaan positiivinen kokemus. Lisäksi seinustat ovat täynnä tietoa alueen linnustosta ja päivän lajit on kirjattu määrittäin tussitaululle. Kauempaa tulleet voivat tutustua kuvatauluun, joka näyttää mitä todennäköisiä lajeja tähän aikaan vuodesta voi nähdä. Tietenkään unohtamatta virvoitusmaatteja joita löytyy riittävästi.

Kahlaajalajeja näkyi hienosti. Tässä päälimmäisiä: valkovikloja, taigavikloja, rusokaulasirrejä, pikkusirrejä, kaksi lampivikloa, rantasipi ja rantakurvi. Jalohaikara ja viirupääkottarainen olivat yleisiä ja pyrstötiaisparvi sekä kalasääksi pyörähtivät myös alueella.

Mietoistenlahdelta tuttu lampiviklo ikuistui vihdoin myös kortille.

Rantakurvi ei suostunut tulemaan 50 metriä lähemmäs.

Iltapäiväksi otin vielä ohjelmaan Osakanlinnan puistot, joihin juttujen mukaan kertyy hyvä määrä muuttavia lintuja. Ja ei aikaakaan kun yhytin kauan kanssani kuurupiiloa pelanneen kirjotiaisen. Tintin jälkeen ruutuun ilmestyi reissun suurin yllättäjä: narsissisieppo ja vielä komea koiras kaiken kukkuraksi! Löytöni sai aikaan myös muutaman paikallisen lintumiehen ja naisen saapumisen paikalle kameroineen. Kyllä ne gaijinitkin osaa... Mutta siis hyvät oli fiilikset. Tämän lisäksi vielä Osaka tarjosi ruskosiepon ja viiruharmaasiepon. Ei voi valittaa ja ensiviikonloppuna varmaan uudestaan sama kaava.

Yleinen, mutta monelle hankaluuksia tuottava kirjotiainen.

Upea koiras narsissisieppo.

Ruskosieppo ja kirjoharmaasieppo muistuttavat kovasti toisiaan. Tässä kirjoharmaasieppo. Erottajana toimii rinnan viirutus.