Noniin. Nyt on reilut pari viikkoa vierähtänyt Japanissa ja vihdoin aikaa riittää myös lintutarjontaan tutustumiseen. Hirakatan kaupunki sijaitsee Osakan metropolialueella, jossa Kyoto ja Kobe mukaan lukien asuu noin 18 miljoonaa ihmistä. Tästä luonnollisesti seuraa betonivoittoista ympäristöä kävelyretkille, mutta pari puistoa ja jokivarsipensaikot tarjoavat ainakin alkuun riittävästi viihdettä.
Pikkuvarpunen lienee alueen yleisin lintu. Suomalaiselle havainnoitsijalle iloisena yllätyksenä tulee haikaroiden paljous. Harmaahaikara ja jalohaikara osuvat helpoiten silmään ja myös silkkihaikara ja pikkujalohaikara esiintyvät jokivarrella. Lehmähaikara on toistaiseksi onnistunut piiloutumaan minulta, mutta edellispäivänä löysin yöhaikaran (nukkumasta?) keskellä päivää sillan alta.
Japaninbulbuli ja viirupääkottarainen ovat myös yleisiä ja pedoista vastaan on tullut haarahaukka, tuulihaukka ja sääksi. Lisäksi idänturturikyyhky on runsas ympäri Hirakataa. Muut lajit ovat toistaiseksi tulleet vastaan pienempinä määrinä tai yksittäin. Tällaisia ovat olleet mm. aasianräystäspääsky, haarapääsky, härkälepinkäinen, japaninviherkyyhky, pikku-uikku jne.
Aloitetaan perhosilla. Tämä on otettu 24-105mm f/4 lasilla.
Tässä vauhdissa 500mm f/4 ja välimatka 25 cm sijaan ~5 metriä.
Aamulla puoli kuudelta on yllättävän rauhaisaa.
Sieltähän se vihdoin löytyi! Lieneekö sama lintu, joka pummattiin Ukissa?
Paikallista pusikkoa.
Härkälepinkäinen oli vähän turhan säikky eikä päästänyt kolmeakymmentä metriä lähemmäs.
Japanin rilli. Aika pöljä nimi noin hienolle linnulle...
Japanese tit. Tämä tintti muistuttaa erehdyttävästi talitinttia, mutta tutkijat ovat huomanneet ettei se risteydy talitinttien kanssa alueella jolla molemmat lajit esiintyvät. Näin ollen useimmat maat ovat jo päivittäneet linnun omaksi lajikseen. Suomi näyttää olevan niitä harvoja maita, jossa lintua vielä pidetään talitiaisen alalajina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti