Lauantaina 5.4 oli suuntana Laitila ja ohjelmassa sukulointia, mutta tätä ennen ehdittiin hienosti poiketa Uudenkaupungin Pietolassa tuijottelemassa ihmisten pihoille. Kertoman mukaan idänturturikyyhkyksi tunnistettu lintu oli myös majaillut alueella, joskaan minkäänlaista havaintoa siitä ei tällä kertaa siunaantunut. Parhaaksi havainnoksi jäi neljä jehovan todistajaa. Paikallinen kirpputorikin tuli kierrettyä.
Epäonnekkaasta kyyhkysjahdista huolimatta mielialat pysyivät korkealla.
Käynti jatkui Laitilaan alkuperäissuunnitelmien mukaisesti. Matkalla nähtiin pari kurkea pellolla ruokailemassa sekä kaistapäinen rusakko, joka ei osannut valita pientareen ja tien väliltä. Ajaessamme kasitietä takaisin Mynämäen suuntaan tien vierustalla kyyhöttänyt lintu herätti huomion. Täyskäännös heti ensimmäisen mahdollisuuden tultua ja takaisin. Linnun vieressä oli onneksi pieni metsätie johon saimme auton parkkiin.
Vain kymmenisen senttiä tieviivan turvallisemmalla puolen kyhjöttänyt lintu paljastui lehtokurpaksi. Ressukka oli ilmeisesti ottanut osumaa jostakin, mutta näytti kuitenkin päällisin puolin olevan kunnossa.
Päätimme siirtää kurpan 100 metriä tiestä pellon reunaan tokenemaan. Onneksi kyseessä oli nokan ja kynsien puolesta hyttyssarjalainen. Vastaava siirto-operaatio petolinnun kanssa ei varmasti olisi sujunut yhtä ongelmitta.
Lehtokurppa on varsinkin Euroopassa haluttu riistalintu, joka tuntui kummalliselta linnun koon ja varsinkin sen painon huomioon ottaen.
Tyytyväisen näköinen lehtokurppa. Hetken aurinkoa paistateltuaan kurppa alkoi osoittaa selkeitä virkoamisen merkkejä ja jätimme tämän tokenemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti